Maahanmuuttaja on potentiaalinen yrittäjä

Suomeen muuttavista ulkomaalaisista valitetaan helposti, että joko he vievät suomalaisten työpaikat tai elävät suomalaisten kustannuksella. Olisiko tätä käsitystä syytä tarkistaa?

Taloussanomien toimittaja teki viime kesäkuussa mielenkiintoisen havainnon Nordean Mannerheimintie 7:n konttorissa. Viikon aikana perustetuista uusista yritysasiakkuuksista 38 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Samassa yhteydessä Nordeasta arvioitiin, että koko Helsingin alueella vastaava osuus oli noin 25-30 prosenttia.

Tänne muuttavalle yrittäjyys on usein nopein tie suomalaiseen työelämään. Tuula Jorosen ensi kuussa tarkastettavan väitöskirjan mukaan pakkoyrittäjyys on keskimääräistä yleisempää maahanmuuttajien joukossa. Toisaalta muissa yhteyksissä on todettu muuttajien myös suhtautuvan kantaväestöä myönteisemmin yrittäjyyteen. Työ- ja elinkeinoministeriö onkin ennustanut maahanmuuttajien osuuden yrittäjistä edelleen nousevan.

Aloittava yrittäjä törmää moniin ongelmiin: rahoitusta on usein vaikea saada, kieli on outo, valmiita kontakteja on vähän tai ei lainkaan, ja asenne tuntematonta yrittäjää kohtaa voi olla torjuva. Ulkomailta saadun koulutuksen ja ammattitaidon pätevyyttä saatetaan epäillä – ilmiö, johon ulkomailla tutkintonsa suorittaneet suomalaisetkin ovat täällä törmänneet.

Vaikeuksista huolimatta ulkomaalaiset yrittäjät luovat Suomeen uutta työtä. Se on aina suuren hatunnoston arvoinen suoritus. Kuinka moni vaikkapa tämän blogin lukijoista on luonut uusia työpaikkoja omalla riskillä, ts. muutoin kuin valtion, kunnan tai järjestön rahoilla?

Tervetuloa!